5 Valmentavat opinnot ja opintokokonaisuudet (3-6v) (7-16v)

5.1 Varhaisiän taidekasvatus (ikäkaudet 3v -6v) sisältää 11 toisiinsa liittyvää opintokokonaisuutta: 1) kohtaamiset 2) kosketukset 3) kerrokselliset 4) leikilliset 5) tiedolliset 6) mielikuvitukselliset 7) moniaistiset 8) ryhmikset 9) sanalliset 10) taidolliset 11) digitaaliset.

Taidekoulu Tatavuun varhaisiän kuvataidekasvatus lähtee lapsen omasta elämismaailmasta, siihen liittyvistä asioista ja visuaalisista kohtaamisista, niin tutuista kuin kuvataidekoulussa esille nouseisseista. Kohtaamisten rinnalla tulevat kosketukset: erilaiset materiaali-, väline- ja tekniikkalähtöiset. Pienen ja suuren hahmottamista ja eroa (mm. pienesti ja suuresti tekemistä) harjoitellaan taidelähtöisissä harjoituksissa. Kohtaamiset ja koskettamiset vahvistuvat kerroksellisesti erilaisten kuvataidetehtävien kautta.

Taidetta lähestytään leikinomaisin keinoin kaikissa eri opintokonaisuuksissa. Kun musiikki, draama ja leikki linkittyvät luontevasti kuvataiteeseen, lapsen kulttuurinen ymmärrys kehittyy ja avartuu. Leikki kulkee läpi koko Tatavuun varhaisän kuvataidekasvatuksen. Leikin ja erilaisten kohtaamisten kautta lapsen itseilmaisu ja luottamus toisiin, niin opettajiin kuin oppilaisiin vahvistuu. Koska Reggio Emilia -pedagogiikka on Tatavuun varhaisiän kuvataideopetuksen keskiössä, tietoon yhdistyvät kuvataidetehtävät juurruttavat lasta nähdyn, kuullun, kerrotun ja koetun kautta tieteen ja taiteen tielle. Kaikkeen liittyy aina mielikuvitus. Erilaisten toisiinsa linkittyvien opintokokonaisuuksien kautta lapsi harjaantuu tutkivaksi, kokeilevaksi ja taiteiden välisiä työskentelytapoja hyödyntäväksi aktiiviseksi toimijaksi, pikkutaiteilijaksi. Kaikkia aisteja vahvistavien kuvallisten tehtävien ja harjoitusten kautta opitaan uutta maailmasta.

Ryhmässä työskennellessä lapsi oppii sosiaalisuutta, jakamista ja rakentamaan kuvallisia teoksia yhdessä tarinoiden. Kuvan sanallistaminen on lapselle luontevaa. Lapsen vapaata kuvallista kerrontaa vahvistetaan, kunnioitetaan, jatketaan ja jaetaan myös toisten kanssa. Lasta ja Reggio Emilia- pedagogiikkaa kunnioittaen, lasten tarinoita kirjataan ylös, nahoitetaankin. Lapsen on luontevaa kuvittaa sanoja tai sanottaa kuvia. Tuota taitoa kunnioitetaan Tatavuussa erityisesti. Taiteellisen prosessin merkityksestä puhutaan myös vanhemmille. Se on usein merkityksellisempää kuin valmis teos. Omien ja toisten töiden kuvailemista ja analysoimista harjoitellaan: näkemisen ja kuvailemisen taito on yhtä tärkeää kuin käsillä tekeminen. Myös digitarinoita tehdään yhdessä aikuisen kanssa esimerkiksi Ipadiä hyväksi käyttäen ja sanaa tarinallisiin kuvamontaaseihin yhdistäen.

Kaikki Tatavuun varhaisän kuvataideopetus kannustaa iloitsemaan omasta ja toisten työstä ja toimimaan ryhmässä muut huomioiden. Motorisia taitoja ja pitkäjänteisyyttä harjoitellaan kokeilemalla vaihtelevia työtapoja ja välineitä. Ryhmätehtävien avulla opetellaan suhtautumista toisiin ja vahvistetaan hyvää käytöstä. Se on kohteliasta, vaikkakin uteliasta ja sallivaa.

Varhaisiän kuvataidekasvatus harjoittaa lapset pienestä pitäen huolehtimaan ja kunnioittamaan työskentelyyn käytettäviä välineitä ja materiaaleja. Lapset oppivat pesemään siveltimet, lajittelemaan tekemisessä syntyneet roskat ja siistimään oman työskentelytilansa. Oppilasta opetetaan kuvan rakentamisessa ja muotoilun peruskäsitteistön hahmottamisessa, tutustuteaan eri välineisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin niin, että erilaiset piirtimet, paperit ja materiaalit tulevat tutuiksi.

Tatavuussa kuvataidekasvatus on kokonaisvaltaista, tietopohjaista, pitkäjänteistä ja erilaisten teemojen ympärille rakennettua. Kuvataideopetukseen liittyy myös Reggio Emilia-perusteinen pedagoginen rakenteluleikkitila.Varhais-iän kuvataidekasvatuksen laskennallinen laajuus on 32 opetustuntia lukuvuodessa.

5.2 Opintokokonaisuudet 1-3, ikäryhmät 7-9, 10-12, 13-16

5.2.1 Opintokokonaisuudet 1-3, perusteet (ikäkaudet 7-9)

Taidekoulu Tatavuun kuvataiteen perusteissa oppilas oppii ilmaisemaan itseään taiteen eri osa-alueilla, joita ovat piirtäminen, maalaaminen, rakentelu ja muovailu, tila- ja ympäristötaide sekä yhteisötaide. Oppilas tutustuu eri tyylisuuntiin ja aikakausiin joustavasti oman työskentelynsä lomassa monipuolisten aiheiden kautta. Vuodenaikojen juhlat ja kulttuuriset perinteet otetaan huomioon kuvataiteen aiheita valittaessa. Myös arkkitehtuuri- ja mediakasvatus sisällytetään luontevasti osaksi taiteen perusopetusta nykytaidetta unohtamatta.

Kuvataiteen perusteiden tavoittena on, että oppilaan myönteinen minäkuva ja itsetunto kehittyvät oman työskentelyn avulla. Oppilas perehtyy monipuolisesti materiaalien ja tekniikoiden ilmaisullisiin mahdollisuuksiin sekä taitojen ja tietojen soveltamiseen omissa töissään. Opiskelun teemat ja tehtävät on valittavissa niin, että oppilas kokee tekemisen ja oppimisen iloa. Oppimisen sisällön keskiössä on vahvistaa oppilasta havainnoimaan entistä herkemmin omaa ympäristöä, tunnistamaan ja erottamaan taiteen eri osa-alueet, harjoittelemaan tilan ja suhteiden ymmärtämistä, rakenteiden tuntemusta ja kuvallisen ilmaisun mahdollisuuksia. Luova ongelmanratkaisu on kaiken oppimisen keskiössä. Myös omaan työhön ja työskentelyyn keskittymistä, omasta työtilasta ja välineistä huolehtimisesta vahvistetaan. Kun kuvallinen työskentely pohjautuu oppilaan omiin havaintoihin, mielikuviin ja mielikuvitukseen, kuvallisen oppimisen ohella myös itsetunto vahvistuu. Oppilas opettelee tulkitsemaan ja arvioimaan sanallisesti omaa ja muiden töitä. Retket ja dialogiin pohjautuvat näyttelykäynnit ovat osa opetusta.

Opetus toteutetaan yhteisinä teemallisina opintokokonaisuuksina. Opetus on ryhmämuotoista ja käytettävät materiaalit ovat ikäkaudelle sopivia. Motorisia kykyjä harjoitetaan edelleen. Myös retket luontoon ja ympäristön havainnointi harjoittavat kaikkia aisteja. Kaikkea toimintaa ohjaa tekemisen ja onnistumisen ilo, yhdessä kuvallisesta tekemisestä rakentuen.

5.2.2 Opintokokonaisuudet 1-3, Perusteet (ikäkaudet 10-12)

Tavoitteena oppilas harjoittelee uusien materiaalien ja eri työskentelyvälineiden käyttöä laajemmin, entistä tarkoituksenmukaisemmin, turvallisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti. Oppilaan kuvallinen ajattelu kehittyy samoin kuvan tekemisen perustaitoja usealla eri kuvataiteen osa-alueella sekä oppii kehittämään omaa kuvallista ilmaisuaan.

Opintojen sisällössä tarkastellaan kuvataiteen ja arjen kuvia sekä kehitetään oppilaan kulttuurin, nykytaiteen ja taidehistorian tuntemusta. Kuvataideleireillä syvennytään sekä rakennettuun ympäristöön että luonnonmaisemaan monipuolisin harjoituksin ja eri tekniikoita soveltaen. Kuvataideleirit ovat vapaavalintaisia opintoja. Näyttelykäynnit ja retket ovat osa opetusta.

Opetus toteutetaan teemallisina kokonaisuuksina, jossa otetaan huomioon oppilaan ikä ja kehitysvaihe. Käytettävät materiaalit vaativat aiempaa enemmän yksilöllistä syventymistä ja kädentaitoja. Kolmiulotteisen muodon rakentaminen, grafiikka ja perspektiivin hallitseminen tulevat osaksi visuaalista maailmaa. Työskentely painottuu yhä enemmän etukäteis- suunnitteluun ja erilaisten aiheiden pitkäjänteiseen kehittelyyn.

5.2.3 Opintokokonaisuudet 1-3, Kuvataiteen teemaopinnot (13-16)

Teemaopinnoissa, jotka sisältävät lukuvuosittain vaihdellen keramiikka-, tekstiili-, piirustus-/maalaus- ja sarjakuvataiteen sekä animaation opintokokonaisuuksia, mukaan lukien ympäristö-, kierrätys- ja nykytaiteen, vahvistetaan perusopinnoissa saavutettuja taitoja ja tietoa.

Oppilaan on teemaopinnoissa mahdollista keskittyä myös itselleen läheisen työskentelytavan kehittämiseen ja syventää osaamistaan sillä taidealueella, jonka kokee omalle käsiallalle ja ilmaisulle sopivaksi. Materiaalioppi ja sen syvempi tuntemus, sekä oman materian haltuun ottaminen on osa teemaopintojen opetusta. Kuvataiteen teemaopintojen tavoitteena on, että oppilas kehittää taiteellista ilmaisukykyään yhdellä tai useammalla kuvataiteen alueella.

Ongelmanratkaisutaitojen kehittämistä vahvistetaan erilaisten taidetehtävien avulla koko teemaopintojen ajan. Oppilas oppii valitsemaan ja käyttämään työskentelyynsä sopivia työtapoja, tekniikoita ja materiaaleja. Hän oppii prosessimaiseen yöskentelyyn edeten suunnitelmista lopulliseen kuvataiteelliseen esitykseen, joka voi myös olla yhdistelmä eri taidelajeja. Oppilas harjoittelee itsenäistä työskentelyä, taiteen sanallistamista, itsearviointia ja ryhmässä toimimista. Keskeinen sisältö on kuvallinen ilmaisu, taiteentuntemus, taidehistoria, nykytaide, oppilaan oma kulttuuriperintö ja hänelle vieraiden kulttuurien kuvallinen maailma, rakennettu ja luonnonympäristö, erilaiset esineympäristöt ja kuvallinen media.

Opetuksessa tuetaan oppilaiden omista havainnoista, kokemuksista, toimintatavoista ja elämänpiiristä ja heille itselleen merkityksellisestä kuvakulttuurista nousevia sisältöjä. Kokemuksellisuuden rinnalla syvennytään eri aikakausia esittäviin teoksiin, kulttuureihin ja visuaalisen taiteen lajeihin. Tutustutaan nykytaiteen toimintapoihin ja pohditaan kulttuurisidonnaisuutta, sekä käsitellään taiteen historiallisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä.

Teemaopinnoissa sallistutaan paikalliseen taidetoimintaan ja tutustutaan taiteen eri instituutioihin ja muihin kulttuurikohteisiin. Erilaiset näyttelykäynnit, vierailut taiteilijoiden luona, taideretket ja koko päivän kestävä yhteinen taidematka on osa vuosittaista kuvataideopetusta.

Teemaopinnoissa tulee valittavaksi yksi läheinen työtapa tai taideprojekti, jossa pääsee syventämään, kehittämään ja vahvistamaan omaa ilmaisua ja materiaalituntemusta pitkäjänteisen työskentelyn avulla. Lopputulos voi olla taideteos tai taiteellinen portfolio.

Kuvataiteen perusopetuksen yleiseen oppimäärään voidaan sisällyttää muiden taideoppilaitosten opintoja. Valinnaiset opinnot voivat olla myös kuvataidekoulun omilla perusopintojen ulkopuolella järjestettävillä leireillä suoritettuja.